Kamalaa, kuinka kaikki jää kesken. Kuten tämä blogin kirjoittaminen. Tässä on pikkuhiljaa alkanut huomaamaan kellä on aikaa tällaiseen elämänsä päivitykseen netissä. Ei millään pahalla itseäni ja muita yhtä joutilaita kohtaan, mutta niin se vain on :D Tuntuu, että tämä syksy on ollut ihan äärettömän, mielettömän kiireinen. Totaalinen ääripää esim. viime syksylle, jolloin oli vain aikaa leijua. ...nimen omaa leijua... Mutta mä en kaipaa sitä joutilaisuutta ja ison ajan kanssa painimista. On mahtavaa olla hullun kiireinen ja koko ajan touhussa ja miettiä tärkeitä juttua. Nautin tästä kiireestä, säpinästä ja jopa pienestä stressistä! <3
Huomaa, että tänään on perjantai ja Tyttöjen päivä (virallisesti). Eli mulla on omaa aikaa, kun mies on omilla teillänsä ja mä nautin kodin tyhjyydestä ja viileydestä ja Vain elämää ohjelmasta ja hyvästä napostelu ruuasta ja ja ja...
Mutta asiaan, muistan kuinka keväällä jossakin postauksessa pohdin takapihamme pionin väriä ja toivoin kai sen olevan vaalenapunainen tai valkoinen. Sehän oli ylläriylläri ihanan vaaleanpunainen! Juuri oikean värinen mun terassin teemavärin kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti